torstai 21. joulukuuta 2017

Opintomatka länsinaapuriin

Lyhyen, mutta rentouttavan syysloman päättyessä ja arkisen työviikon jälleen startatessa käynnistyi myös 17 opiskelijan ja 4 opettajan Erasmus-projektin opintomatka rakkaaseen länsinaapuriimme Ruotsiin. Viiden päivän mittaisen reissumme tavoitteina olivat muun muassa kehittää yksilön medialukutaitoa, saada peruskäsitys valeuutisista sekä tutustua tarkemmin vaikutusmahdollisuuksiimme median eri kanavilla. Reissun keskeinen tavoite oli myös suunnitella valeuutisiin ja medialukutaitoon liittyvä kampanja, jota jokainen ryhmä toteuttaa tulevina kuukausina parhaaksi näkemällään tavalla muun muassa kouluissamme. Projektimme toteutui yhteistyössä paikallisen Huddingen lukion kanssa.

Maanantaina lentokentälle saapui joukko hyvin levänneitä sekä intoa pursuavia opiskelijoita ja opettajia valmiina lähtöön. Jokaisella oli omat odotukset matkasta ja ilmassa oli havaittavissa ellei jännitystä niin ainakin odotusta siitä, mitä tuleva viikko pitää sisällään. Oletusarvona oli, että viikosta tulisi vaikea ja raskas, mutta varmasti samalla viihtyisä ja opettavainen.

Paikan päälle saapuessamme paljastui varsin nopeasti, että Huddinge on hieno ja pieni kaupunki eikä isäntäkoulumme eronnut paljoakaan omasta Kuninkaantien lukiostamme. Oppilaat pääsevät sinne sisään ehkä vähän helpommin kuin meidän lukiossamme, mutta ikäisemme opiskelijoiden arki rullasi hyvin samalla tavalla kuin meillä täällä Etelä-Suomessa. Paikalliset nuoret vaikuttivat olevan kiinnostuneita hyvin samanlaisista asioista kuin me, ensisijaisesti tietenkin kavereista ja harrastuksista. Koulujärjestelmissämme on pieniä eroja, mutta pääpiirteittäin opiskelu sujuu samalla tavalla kaikkialla Pohjoismaissa.



Menimme Ruotsiin tutustumaan paikalliseen mediaan ja kehittämään omia mediatottumuksiamme. Saimme kuulla erinomaisen luennon valeuutisista ruotsalaiselta journalistilta Åsa Larssonilta, samoin pääsimme vierailemaan mielenkiintoisissa museoissa ja muissa kohteissa. Kaiken kaikkiaan päivät täyttyivät pitkälti erilaisista mediaan liittyvistä vierailuista ja tehtävistä.

Pitkien työpäivien vastapainoksi illat olivat vapaita ja sisälsivät monenlaisia aktiviteetteja. Näitä olivat muun muassa ruokailut yhdessä ruotsalaisten opiskelijoiden kanssa ja shoppailukierrokset kaupoissa Tukholmassa.


Ruotsalaiset Erasmus-projektilaiset olivat läpi viikon mukana aktiivisesti ja vaikka kommunikaatiota haittasikin aika ajoin pieni kielimuuri, ei tämän annettu haitata vaan turvauduttiin tarvittaessa viittomakieleen. Ruotsalaiset kyllä olisivat osanneet työkieltämme englantia moitteettomasti, mutta eivät sitä jostain syystä halunneet aktiivisesti käyttää.

Ensi vuoden huhtikuussa Ruotsista tehdään luoksemme vastavierailu. Tuossa projektissa perehdytämme ruotsalaiskollegamme tarkemmin suomalaiseen mediaan ja sen saloihin. Vierailukohteita ja tuon reissun ohjelmaa pohdimme porukalla lähempänä kevättä. Tähän liittyvät kampanjat on tarkoitus saada valmiiksi huhtikuuhun mennessä.

Kaiken kaikkiaan matkastamme jäi sellainen vahva vaikutelma, että itse kukin mukana olleista sai projektista paljon irti. Reissu hioi jokaista mediankuluttajana ja reissu opetti meitä jokaista mediankäyttäjää. Matka myös vahvisti ainakin omaa mielenkiintoani mediaan, koska pääsimme kurkistamaan viikon aikana myös median kulissien taakse. Projekti itsessään jatkuu vielä pitkälle ensi vuoden puolelle. Opitut asiat yhdistettynä rentoon meininkiin loivat reissusta yhtälön, josta nautin suuresti!


-Frans-Eemil Leppänen


torstai 30. marraskuuta 2017

Suomelle!

Koko Suomi on puhunut kyseisestä tapahtumasta jo lähes tulkoon yli vuoden ajan. Tapahtuman virallinen logo on ilmestynyt milloin mihinkin, erilaisia tilaisuuksia on markkinoitu kyseisellä teemalla, ja asia on myös jopa ilmestynyt suola- ja pippuripakkauksien kylkeen. Kyseessä on tottakai satavuotisen Suomen juhlistaminen. Suomi 100-logo on tullut kuluneen vuoden aikana tutuksi jokaiselle suomalaiselle, eikä suotta. Juhlimmehan oman kotimaamme huikeita saavutuksia aivan itsenäisyyden alkuhetkistä tähän päivään asti.

Sadan vuoden aikana Suomi on kerennyt muuttua moneen otteeseen. Olemme taistelleet itsenäisyytemme puolesta, keksineet mm. astiankuivauskaapin ja seuranneet vierestä suomalaisten menestystä kansainvälisessä urheilussa. Myös koulujärjestelmämme on kokenut monia suuria uudistuksia. Vietimmekin koulussamme torstaina 30.11 vanhan ajan koulupäivää. Silloin opiskelijamme pukeutuivat siistiin vanhemman tyyliseen vaatetukseen. Aamu alkoi kansantanssijumpalla ja uloskin päästiin viettämään välituntia. Oppitunnilla kysymykseen vastatessa noustiin seisomaan ja opetus hoidettiin perinteistä mallia käyttäen, hyödyntämättä ollenkaan tietotekniikkaa. Tarkoituksena oli juhlia Suomi 100-juhlavuotta antamalla katsaus entisajan koulunkäyntiin.

Tapahtumana vanhan ajan koulupäivä oli todella mielenkiintoinen. Oli todella kiehtovaa saada maistiainen samanlaisesta koulunkäynnistä, mikä on ollut aikoinaan omille vanhemmille ja isovanhemmille peruskauraa. Samalla saatiin tuotua mukavaa vaihtelua nykyajalle tyypilliseen opiskeluun, joka pyörii yhä vahvemmin teknologian ja tietotekniikan ympärillä. Jokaiselta opiskelijalta löytyy tietokone, jonka saloihin pureudutaan lähes poikkeuksetta päivittäin. Välillä tuntuu myös jopa siltä, kuinka toinen päivittäinen tekniikan ihme, puhelin olisi kasvanut oman kätemme jatkeeksi, kun sen tuijottelemiseen pystyy helposti käyttämään tuntikausia. Tämä herätti runsaasti ajatuksia siitä, kuinka opetus oli aikaisemmin lukemis- ja kirjoituskeskeistä ja asiat taottiin päähän viimeistään tiukan kurinpidon voimin ilman ihmeellisempiä apuvälineitä.


Suomalainen koulujärjestelmä onkin kokenut todella paljon. Ennen käytössämme oli oppi- ja kansakoulumenetelmä, nykyään peruskoulu ja toisen asteen opinnot. Myös kolmannen asteen opinnot ovat muuttuneet huimasti ajansaatossa. Koulutusjärjestelmäämme onkin uudistettu varsin aktiivisesti pyrkien aina yhä parempiin tuloksiin. Viimeisin uudistus oli vuoden 2016 kokonaan uusi opetussuunnitelma, joka on vasta pääsemässä vauhtiin. Koulutus onkin aina ollut yksi hallituksemme periaatteiden kulmakivistä, vaikka siitäkin on valitettavasti jouduttu lähiaikoina leikkaamaan. Suomalainen koulujärjestelmä ja kansainvälinen menestyminen opinnoissa onkin ollut yksi suurista ylpeydenaiheistamme. Tämä on luultavasti nimenomaan maamme historian aikaansaamaa tulosta.

Satavuotinen Suomi on asia, josta meidän tulee olla todella onnellisia. Olemme luoneet entisestä piskuisesta tuppukylästä kansainvälisesti menestyvän hyvinvointiyhteiskunnan. Muun muassa koulutuksemme, innovaatioidemme ja vahvan sisumme pohjalta on syntynyt jotain, jota tulee vaalia suurella ylpeydellä. Juhlikaamme siis riemulla omaa kotimaatamme ja sen juhlavuotta!


Silja Kohonen

Kunkkuhenkeä ei tarvitse jättää taakseen





Lukio on elämän parasta aikaa. Silloin oppii paljon uutta ja solmii elinikäisiä ystäviä. Tämän lisäksi Kunkussa järjestetään upeita tapahtumia ja ylläpidetään kuuluisaa kunkkuhenkeä. Perjantaina 10.11 Kunkussa saatiinkin nauttia Kunkusta maailmalle -jatkokoulutuspäivästä. Päivä oli toteutettu yhteistyössä Kunkun alumniyhdistyksen kanssa. Monet ovat varmasti kuulleet sanan alumniyhdistys, mutta käsite on silti jäänyt hieman epäselväksi ja kaukaiseksi. Mikä Kunkun alumniyhdistys siis oikeastaan on? Tähän ja moniin muihin kysymyksiin saimme vastauksen tämän vuoden alumniyhdistyksen puheenjohtajalta Meri Lounasvaaralta. 

Mikä Kunkun alumniyhdistys on?

Rehtorimme Merja Rytsy perusti alumniyhdistyksen toiminnan kaksi vuotta sitten. Yhdistys kulkee toiminimellä Kuninkaantien lukion alumniyhdistys ry ja tästä toiminimestä maksetaan vuosittain patentti- ja rekisterihallitukselle. ”Tämä on siis ihan virallinen juttu, ei mikään pelkkä kerho”, toteaa Lounasvaara. Alumniyhdistyksen toiminta on melko aluillaan, koska Kunkun alumneja ei ole vielä niin paljon: ”Meidän toiminta on vielä aika minimaalista, enemmän vaan sellasta et pidetään hauskaa ja nähdään muita alumnei ja muistellaan Kunkkuu.”

Kunkun alumniyhdistykseen saavat liittyä kaikki Kuninkaantien lukiosta valmistuneet opiskelijat. Heistä innokkaimmat kuuluvat myös alumniyhdistyksen hallitukseen. Lounasvaara halusi liittyä hallitukseen, koska hän tykkää olla aktiivisesti mukana eri tapahtumissa ja hän sai myös paljon hyviä muistoja sekä ystäviä Kunkusta. Tähän monet muutkin kunkkulaiset voivat varmasti samaistua. Puheenjohtajaksi Lounasvaara ajautui taas huvittavasti puolivahingossa: ”Olin Espanjassa lomalla ja sit mulle vaan soitettiin, et olis kokous et voisinks mä olla puheenjohtaja.”


Mitä alumniyhdistys tekee?


Alumniyhdistys tekee monin eri tavoin yhteistyötä Kunkun kanssa. Lounasvaara kertoo, kuinka ”joka vuosi tehdään vähän eri juttuja riippuen siitä kuka toimii puheenjohtajana”. Tänä vuonna yhteistyö toteutettiin jatkokoulutuspäivän merkeissä. Alumniyhdistys antaa joka vuosi myös stipendin ylioppilasjuhlan yhteydessä. Stipendillä halutaan muistaa niitä, jotka tekevät paljon töitä koulun yhteishengen luomisessa ja tapahtumien järjestelyissä. ”Stipendejä annetaan yleensä niille, jotka menestyy ylioppilaskirjoituksissa ja on muutenkin hyviä koulussa, niin mä haluun itse korostaa niitä ketkä tekee paljon kaikkee työtä opiskelun ulkopuolella. En haluu et sellaset ihmiset jää huomioimatta, koska se on tosi arvokasta ja aikaavievää työtä”, painottaa Lounasvaara

Alumniyhdistyksellä on Facebook-ryhmä nimeltä Kunkun alumnit. Ryhmässä on tällä hetkellä jäseniä jopa yli 500. Ryhmään saavat liittyä kaikki Kunkusta valmistuneet ja sen ansiosta eri vuosikurssilaiset saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Lounasvaara kertoo, kuinka hän on esimerkiksi saanut tutustua kunkkulaisiin, jotka ovat valmistuneet vuonna 2008. Facebook-ryhmässä ilmoitetaan myös erilaisista tapahtumista, joita alumniyhdistyksen hallitus järjestää. Hallituksella onkin tapana järjestää vuosittain hieman isompi tapahtuma, jonne kaikki Kunkun alumnit ovat tervetulleita. Juhlia varten vuokrataan tila ja tapahtumaan sisältyy kaikenlaista ohjelmaa sekä hyvää ruokaa. Tapahtuma on järjestetty tähän mennessä kaksi kertaa ja osallistujia on molemmilla kerroilla ollut jopa noin sata. Lounasvaara kuvailee tapahtumia ”super hauskoiksi ja onnistuneiksi”.


Mitä lukion jälkeen?


Kunkusta saa mitä loistavimmat valmiudet lähteä opiskelemaan minne tahansa. Kunkusta valmistuneita opiskelee tälläkin hetkellä muun muassa Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Helsingissä ja Lappeenrannassa. Alumnitoiminnan ansiosta on helppo pitää yhteyttä vanhoihin koulukavereihin, joita ei muuten tapaisi enää niin usein. Kun se odotettu päivä koittaa, jolloin valkolakin saa vihdoin asettaa päähän, kannattaa ehdottomasti käydä heti liittymässä alumniyhdistyksen Facebook-ryhmään. Tällöin kunkkuhenkeä ei tarvitse koskaan jättää taakseen!


Henkilön Kuninkaantien lukio kuva.

(Kuva on marraskuussa järjestetystä jatkokoulutuspäivästä)





keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Vanhojen suomalaisten lajien olympialaiset Kunkussa



13. lokakuuta koulussamme vietettiin hiukan erilaista päivää Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi. Oppilaskunta järjesti koulussamme hauskan vanhojen suomalaisten lajien päivän, jossa joukkueet kisasivat erilaisissa kotimaatamme koskevissa tehtävissä.
Suomi-päivän kunniaksi oppilaita kehotetiin pukeutumaan suomifani- tai sinivalko-teemaisiin vaatteisiin. Oppilaat osoittivat heittäytymistä ja koulumme hyvä yhteishenki tuli taas vahvasti esille!

Olympialaiset järjestettiin toisella oppitunnilla. Olympialaisissa painotettiin suomalaisuuteen liitettäviä asioita, kuten eukonkantoa, saappaanheittoa, karjalanpiirakoita, hiihtoa sekä piimää. Näiden asioiden pohjalta oppilaskunta oli kehitellyt erilaisia lajeja, joista jokaisen vuosikurssin sekä opettajien joukkue kilpailivat keskenään. Jokaisesta lajista voittaja ansaitsi omalle joukkueelleen pisteen ja kilpailujen jälkeen pisteet laskettiin yhteen. Eri lajeista kerättyjen pisteiden yhteissumma ratkaisi koko olympialaisten voittajan.

Ensimmäinen laji oli eukonkantoviesti, jossa jokaisesta joukkueesta tyttö-poikapari selvitti esteradan. Radalla oli monenlaisia esteitä, joiden läpi pojan tuli kiemurrella tyttö selässään mahdollisimman nopeasti. Rataan sisällytettiin myös nykyhetken kova sana ”selfie" Instagram-kisan muodossa. Jokainen joukkue julkaisi Kuninkaantien lukion Instagram-tilillä kuvan kesken radan ja eniten tykkäyksiä kuvaan saanut joukkue voitti. Instagram-kisan voitti ykkösten joukkue!

















Kuvassa opettajien ja abien joukkue suorittamassa rataa.


Toinen laji oli saappaanheitto, jossa jokaisesta joukkueesta kaksi henkilöä heittivät perinteistä pitkävartista kumisaapasta kaksin käsin mahdollisimman pitkälle taaksepäin. Tämän lajin ennakko suosikiksi oli asetettu opettajien joukkue, mutta kakkoset veivät silti voiton.

















Haastattelu käynnissä ennen saappaanheittokisan finaalikierrosta!


Seuraavana lajina oli karjalanpiirakoiden syönti, johon jokaisesta joukkueesta oli valittu yksi edustaja. Tavoitteena oli syödä kuusi piirakkaa mahdollisimman nopeasti ja ansaita täten pisteitä. Tehtävä ei ollut niin helppo, kun miltä se vaikutti. Monelle kilpailijalle tuli ongelmia, sillä karjalanpiirakat ovat melko kuivia eikä niitä niin nopeasti nieltykkään kurkusta alas. Apuna kilpailijoilla oli kuitenkin lasi vettä. Ensiluokkalaiset voittivat tämän lajin.


Vierailevana tähtenä tapahtumassa oli koulun oma Bull Mentula, joka korosti maitorahkan tärkeyttä proteiinin lähteenä!

Viimeinen laji oli perinteinen talvilaji, hiihto, jossa suomalaiset ovat tavanomaisesti pärjänneet hyvin. Hiihtorataan kuului olennaisena osana myös nesteytys, joka tarkoitti sitä, että kesken rataa kilpailijan tuli juoda tilkka suomalaista piimää. Hiihdossa oli ns. alkukarsinnat sekä finaali. Tällä kertaa finaaliin selvisivät ykkösten sekä kakkosten joukkueet. Tällä kertaa finaaliin lähdettäessä pisteissä oli tasatilanne, joten finaali ratkaisisi koko kilpailujen voittajan.

Finaalin alkaessa kilpailuareenan valot sammutettiin ja oppilaat loivat valaisun ja tunnelmaa kännyköiden taskulamppujen avulla. Tiukan kilpailun jälkeen toisen luokka-asteen opiskelijoiden joukkue voitti sekä hiihdon että täten koko kilpailun. Onnea kakkosille!


Tärkeässä roolissa kilpailuissa oli myös yleisö. Parhaiten omaa luokka-astettaan kannustanut yleisö ansaitsi joukkueelleen lisäpisteen. Abien kannustusjoukot veivät tämän kisan!

Olympialaisten jälkeen saimme nauttia vielä Suomi-teemaan liittyvän maukkaan lounasaterian ruokalassa ennen syyslomalle lähtöä!




Kiitos kaikille osallistujille ja oppilaskunnalle hienosti järjestetystä tapahtumasta!



Eeva Kaipainen